Tiedotteet
Kannanotto: Imetyksen suojelua ei saa laiminlyödä poikkeusoloissakaan
15.4.2020
Kannanotto, julkaisuvapaa 1.4.2020 Kun uhkana on pandeeminen infektio, mikään muu ei anna vauvalle yhtä hyviä lähtökohtia sen kohtaamiseen kuin imetys. Rintamaito sisältää monia immuunipuolustusta tukevia tekijöitä, mm. vasta-aineita ympäristön taudinaiheuttajia vastaan. WHO:n ja muiden kansainvälisesti merkittävien asiantuntijatahojen mukaan koronavirus ei estä imetystä ja siihen tulisi kannustaa. Maailmanlaajuisessa poikkeustilanteessa imetys on tärkeämpää kuin koskaan. Suomessa imetys on kuitenkin saanut jäädä poikkeusjärjestelyjen jalkoihin. Lisämaidon antaminen kotiuttamisen nopeuttamiseksi, ilman lääketieteellistä perustetta, ei ole näyttöön perustuvaa hoitoa. Se on lyhytnäköistä reagointia, jossa terveydenhuollon akuuttiin kuormitukseen vastaaminen menee lasten ja naisten elinikäisten terveyshyötyjen edelle. Käytäntö herättää huolen myös hoidon eettisyydestä. Kerrotaanko perheille, että vauvalle annettu lisämaitomäärä tekee imetyksestä jatkossa hyvin haastavaa? Onko perheillä aidosti mahdollisuutta tehdä tietoon perustuvia valintoja ja ohjataanko heille keinoja imetyksen turvaamiseksi, jos vauva ei ole rinnalla vauvantahtisesti? Imetykseen saatavan tuen heikentyminen poikkeustilanteen takia ei rajoitu synnytyssairaaloiden käytäntöihin. Kaikkialla Suomessa lähikontaktien välttäminen on karsinut ison osan imetysohjauksesta ja lisäksi yksityisen sektorin kielijänneleikkaukset on lopetettu. Sairaalasta kotiutumisen ja ensimmäisen neuvolakäynnin väliin voi tulla viivettä, jolloin ensipäivinä alkaneet ongelmat mutkistuvat. Sen sijaan, että imetykseen tarjottavaa tukea vähennetään, poikkeustilanteessa tulisi panostaa sairaaloiden ja neuvoloiden yhteistyön tiivistämiseen ja etäohjausmahdollisuuksien kehittämiseen vauvojen ja perheiden parhaaksi. Poikkeustilanteissa imetyksellä on merkittävä rooli myös vauvojen ja pienten lasten ruokaturvan näkökulmasta. Rintamaidon saatavuutta eivät uhkaa ongelmat tuotanto- tai kuljetusketjuissa ja se on aina turvallista ja valmista käytettäväksi. Rintamaito on optimaalista ravintoa, joka täyttää vauvan ravitsemukselliset tarpeet ensimmäiset 6 kuukautta, ja on sen jälkeenkin tärkeä energian- ja ravintoaineiden lähde kasvavalle lapselle. Koronapandemia on osoittanut, että Suomi ei ole riittävän valveutunut vauvojen ja pienten lasten ravitsemuksen turvaamisessa. Imeväisikäiset ovat haavoittuvainen ihmisryhmä, jonka hyvinvoinnin varmistamisen tulisi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen nojalla olla ensisijaista myös poikkeusoloissa.
Suomen Kätilöliitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry Tehyn terveydenhoitajajaosto |
Imetyksen edistäminen tarvitsee kansallista koordinointia
Helsinki 10.1.2018
Suomesta puuttuu imetysohjauksen kansallisesta toteutumisesta ja kehittämisestä vastaava koordinaattori. Ilman kansallista koordinointia kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tehdään tällä hetkellä päällekkäistä kehittämistyötä, imetysohjauksen käytännöt vaihtelevat ja perheet ovat imetysohjauksen osalta eriarvoisessa asemassa.
Vauvamyönteisyyskouluttajat pääsi tänään luovuttamaan adressin kansallisen imetyskoordinaattorin saamiseksi Suomeen peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Mukana adressin luovutuksessa olivat Imetyksen Tuki Ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Kätilöliitto, Tehyn terveydenhoitajajaosto, Folkhälsan ja tietysti Vamy Ry.
Ministeri Saarikko otti asian lämpimästi vastaan ja lupasi perehtyä asiaan tarkemmin.
Ohessa PDF tiedote, jota voi jakaa
- TIEDOTE adressi.pdf 60 KB

