Tiedotteet

Kannanotto: Lääkäriryhmän viestintä heikentää perheiden luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään

Pieni lääkäriryhmä on saanut mediassa merkittävää näkyvyyttä viestinnällä, jossa kyseenalaistetaan imetystuen luotettavuus. Tämä kannanotto oikaisee virheellisiä väitteitä.

Imetyksen tuki ry ja Vauvamyönteisyyskouluttajat ry ilmaisevat huolensa siitä, että Lääkäriliiga-niminen lastenlääkäriryhmä on toistuvasti julkisessa viestinnässään horjuttanut luottamusta näyttöön perustuvaan imetystukeen. Lääkäriliiga on perustettu Lastenlääkäriyhdistyksen sisällä lapsille ja nuorille suunnatun terveysviestinnän tuottamiseen. Ryhmän viestinnän painopiste on siirtynyt yhä enemmän imetyksen käsittelyyn.

Viime kuukausina Lääkäriliiga on esittänyt julkisuudessa toistuvia väitteitä, joiden mukaan suomalaisten imetyksen asiantuntijajärjestöjen toiminta olisi epäluotettavaa ja ideologista. Lääkäriliiga on kyseenalaistanut esimerkiksi koulutettujen vertaistukijoiden ja jatkuvasti tietojaan päivittävien imetysammattilaisten osaamisen, vauvamyönteisten hoitokäytäntöjen turvallisuuden ja rinnastanut järjestötoiminnan kaupalliseen markkinointiin.

Kun perheet saavat ammattilaisilta ristiriitaisia viestejä, luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta vaikeutuu. Tämä heikentää luottamusta terveydenhuollon palveluihin. Myös perheiden parissa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset ovat tuoneet esiin huolen luottamuksen heikkenemisestä.

Vauvamyönteisyys on laatustandardi, ei ideologia

Imetyksen hyödyt sekä lapsen että vanhemman terveydelle ovat kiistattomia ja laajasti tutkittuja. WHO:n ja Unicefin vauvamyönteisyysohjelma on kansainvälinen, päivittyvä, näyttöön perustuva laatujärjestelmä, joka ohjaa sairaaloita ja neuvoloita tarjoamaan yksilöllistä ja perheiden toiveita kunnioittavaa ohjausta, riippumatta siitä, valitseeko perhe imetyksen vai korvikeruokinnan. Vauvamyönteisyysohjelma tukee varhaista vuorovaikutusta, vanhemmuutta ja perheen jaksamista. Vauvamyönteisyysohjelma suosittelee koulutettuun vertaistukeen ohjaamista osana imetystuen kokonaisuutta.

Myös Suomessa julkinen terveydenhuolto on laajasti sitoutunut vauvamyönteisyysohjelman periaatteisiin. Ohjelman toteuttaminen perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa jokaisella ammattiryhmällä on oma tärkeä roolinsa. Lastenlääkärit tukevat tarvittaessa vauvan terveydellisiä edellytyksiä imetykselle ja heidän myönteinen asenteensa edistää imetyksen toteutumista. Imetysohjaus edellyttää erityiskoulutusta, jota järjestetään eri tasoilla. Lastenlääkäreiden koulutukseen ei kuulu imetysohjausta, eivätkä he ole imetyksen asiantuntijoita.

Lääkärin julkinen arvovalta tuo vastuuta

Lääkäriliigan viestintä horjuttaa imetysohjauksen uskottavuutta ja perheiden imetysluottamusta. On aiheellista kysyä, miksi osa terveydenhuollon ammattilaisista tuo esiin viestejä, jotka ovat ristiriidassa imetyssuositusten kanssa ja voivat samalla hyödyttää kaupallisia toimijoita. On huolestuttavaa, että julkisia virkoja hoitavien lastenlääkäreiden viestintä heikentää vauvaperheiden terveyden edistämisen edellytyksiä.

Tutkimukset osoittavat, että korviketeollisuus pyrkii tavoitteellisesti vaikuttamaan terveydenhuollon ammattilaisten viestintään tavalla, jonka tarkoituksena on heikentää puolueetonta ja näyttöön perustuvaa imetysohjausta. Tällaista vaikuttamista pyritään estämään vauvamyönteisyysohjelmaan kuuluvalla, kansainvälisellä korvikemarkkinointia säätelevällä koodistolla, joka on osittain ratifioitu lakiin myös Suomessa. Silti Lääkäriliigan viesti “Korvike on kumppani” muistuttaa markkinointisloganeita, joiden käyttö on Suomessa kielletty äidinmaidonkorvikeasetuksella.

Moniammatillinen yhteistyö edellyttää monitieteisyyden kunnioittamista

Lääkäriliigan kritiikki koskee usein sitä, että imetyksestä ei ole riittävästi satunnaistettuun koeasetelmaan perustuvaa lääketieteellistä tutkimusta. Kritiikki paljastaa imetystutkimusta ja sen eettisiä kysymyksiä koskevan ymmärtämättömyyden. Satunnaistetut koe-kontrolliasetelmat ovat imetystä tutkittaessa yleensä eettisesti kestämättömiä: perheiden oikeus parhaaseen mahdolliseen ohjaukseen ei salli tutkimusasetelmia, joissa tuki jätetään antamatta tai annetaan ilman yksilöllistä arviota.

Imetystutkimus pohjaa siksi usein ilman vertailuryhmää tehtyihin tutkimuksiin, laadullisiin menetelmiin ja tilastotutkimukseen. Tämä ei ole heikkous vaan tutkimusalan erityispiirre. Lisäksi imetyksen tukeminen perustuu myös vakiintuneeseen kokemustietoon: ammattilaisten ja vanhempien käytännön kokemuksesta nousevaan ymmärrykseen, jonka hyödyllisyys on toistuvasti tunnistettu. Kokemustieto ei tarkoita satunnaisia mielipiteitä, vaan ammattilaisten käytännön havaintoja ja arjessa toimiviksi osoittautuneita menetelmiä.

Toimintamme on läpinäkyvää ja vaikuttavuus arvioitua

Imetyksen tuki ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, jonka toimintaa rahoittaa STEA. Järjestön vertaistukitoiminnan vaikuttavuus on toistuvasti arvioitu rahoittajan toimesta parhaaseen tuloksellisuusluokkaan. Vertaistukitoimintaa ohjaavat selkeät säännöt ja eettiset periaatteet, joihin kaikki vapaaehtoiset sitoutuvat. Vertaistuki on maksutonta ja monikanavaisesti saavutettavaa matalan kynnyksen tukea, joka täydentää terveydenhuollon palveluketjua.

Vauvamyönteisyyskouluttajat ry on imetysohjauksen asiantuntijajärjestö, jonka jäsenistö koostuu imetysohjaukseen erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista. Yhdistys tukee terveydenhuollon yksiköitä vauvamyönteisyysohjelman toteutuksessa ja henkilöstön koulutuksessa.

Vastine Suomen lastenlääkäriyhdistyksen 3.5.2024 julkaistuun asiantuntijakannanottoon vauvan kieli- ja huulijännekireyden arvioimisesta ja hoidosta.

Kiitämme Suomen lastenlääkäriyhdistystä kannanotosta 3.5.2024. Me imetyksen asiantuntijat Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry:ssä, Suomen Kätilöliitossa ja Terveydenhoitajaliitossa, sekä Tehyn terveydenhoitajajaostossa ja Imetyksen tuki ry:ssä olemme samaa mieltä, että tarvitaan selkeät kireän kielijänteen leikkausindikaatiot ja että turhien toimenpiteiden välttäminen on aiheellista. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa toimintaympäristöön tai ilmapiiriin, jossa apua tarvitsevat lapset eivät pääse hoitoon. 

Toivomme, että myös imetyksen asiantuntijoiden osaaminen huomioidaan aihealueen keskustelussa. Ehdotamme, että kireän kielijänteen diagnostiikasta ja hoidosta voitaisiin avata monitieteellinen ja -ammatillinen keskustelu.  Eri alojen yhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä, jotta perheet saavat näyttöön perustuvaa ja vaikuttavaa apua kireän kielijänteen aiheuttamiin imetysongelmiin asuinpaikasta ja hoitavasta yksiköstä riippumatta. Valtakunnallisesti imetysohjauksen saatavuudessa ja kielijänteen kireyden leikkaustarpeen arvioon pääsemisessä on paljon alueellista vaihtelua. Viive hoitoon pääsyssä on usein viikkojen mittainen ja se on kriittistä imetyksen jatkumiselle (Donati-Bourne ym. 2015). 

Kireän kielijänteen ja siihen liittyvien imetysongelmien hoitaminen on kehittynyt viime vuosina, kun tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa on saatavilla enemmän kuin aiemmin. Pelkkä kielijänteen katkaisu ei riitä kivuliaan imetyksen tai tehottoman imemisen korjaamiseksi, vaan hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä optimaalisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. On tärkeää, että kireän kielijänteen imetykselle aiheuttama toiminnallisuuden haaste on arvioitu asiantuntevan imetysohjaajan toimesta kokonaisvaltaisesti ennen kuin toimenpiteeseen päädytään (Tomara ym. 2023, Srinivasan ym. 2019, Caloway ym. 2019, Cordray ym. 2024). 

Vanhemmat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kielijänteen leikkaamiseen ja siitä saatuun apuun imetyksessä (Illing ym. 2019). Useiden tutkimusten mukaan  imetyskipu lievittyy tai loppuu ja maitomäärä lisääntyy kielijänneleikkauksen jälkeen (Cordray ym. 2024, Bruney ym. 2022, Ghaheri 2018,  Ito 2014).

Kielijänne on anatomisesti ja toiminnallisesti osa suunpohjan dynaamista faskiarakennetta (Mills ym. 2019) eikä sen väitetystä venymisestä ole tutkimusnäyttöä. Kireän kielijänteen esiintyvyys on noin 4–11 % (O'Shea ym. 2017), mikä tarkoittaa, että vuosittain noin 1700-4800:lla Suomessa syntyvällä lapsella on kireä kielijänne. Kireä kielijänne ei automaattisesti tarkoita imetyksen toimintahäiriötä tai vaadi leikkausta. Mutta mikäli imetysohjauksella ei saada imetyksen toimintahäiriötä korjattua, voi leikkaus olla aiheellinen. Meta-analyysin mukaan kireän kielijänteen leikkausta pitäisi tarjota imuotteen toimintahäiriöstä kärsiville vauvoille, joilla on kireä kielijänne, koska se tutkitusti hoitaa äidin imetyskipua, vauvan imuotetta (Cordray ym. 2024, Bruney ym. 2022) ja vähentää vauvan refluksioireita (Hill & Pados 2023). 

Kielijänneleikkauksia tekevien lääkäreiden on tärkeää ymmärtää imetyksen perusperiaatteet. Yksi kriittinen tekijä maidon ongelmattomalle siirtymiselle äidistä vauvaan on intraoraalisen alipaineen muodostuminen (Geddes 2012). Jos vauvan kielen keskiosan liike ylöspäin on kireän kielijänteen vuoksi rajoittunut, intraoraalista alipainetta ei muodostu, jolloin imuote irtoilee (Genna ym. 2021). Jos vauvalla on kireä kielijänne, imeminen on usein tehotonta,  imuote irtoilee ja falskaa (Cordray 2023). Maitomäärä ei kasva odotetusti ja eikä vauvan paino nouse. Myös kireän kielijänteen aiheuttama imetyskipu on tärkeä huomioida, sillä se on yksi yleisimpiä syitä ennenaikaiseen, äidin toiveiden vastaiseen imetyksen loppumiseen (McClellan ym. 2012). 

Kireän kielijänteen laadukas diagnostiikka ja hoito vaatii kokonaisvaltaista, moniammatillista yhteistyötä. Lääkäreillä ei yleensä ole koulutuksensa puolesta valmiuksia imetyksen arvioimiseen, vaan imetyksen ohjaaminen ja arvioiminen edellyttää kaikilta terveydenhuollon ammattilaisilta lisäkouluttautumista. Vaikka lääkäri ei lähtökohtaisesti anna imetysohjausta, lääkärin myönteinen suhtautuminen imetykseen tukee imetyksen toteutumista ja täysimetyksen jatkumista (Odom ym. 2014). Imetyksen ja vauvan ravitsemuksen ohjauksella tuetaan aina myös varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta. 

Me imetyksen asiantuntijat ymmärrämme Lastenlääkäriyhdistyksen huolen ja toivomme, että kireän kielijänteen hoito ja leikkaustarpeen arvio tehtäisiin moniammatillisesti ja oikea-aikaisesti, ajankohtaiseen tutkimusnäyttöön pohjautuen ja imetyksen perusperiaatteet ymmärtäen. Kutsummekin lastenlääkäreitä ja  kielijänneleikkauksia tekeviä lääkäreitä (hammaslääkärit, korva-, nenä - ja kurkkutautien erikoislääkärit) keskustelemaan kanssamme yhteistyön tiivistämisestä äitien ja lasten parhaaksi, jotta perheet saavat apua imetysongelmissa. 

Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n hallitus

Elina Rinne, kätilö YAMK, imetyskouluttaja, IBCLC, puheenjohtaja

Nina Kivilaakso, asiantuntijaterveydenhoitaja, terveydenhoitaja YAMK, imetyskouluttaja, IBCLC

Kirsi Otronen, ylihoitaja, TtM, imetyskouluttaja

Maija-Riitta Jouhki, lehtori, TtT, imetyskouluttaja

Sari Räisänen, lehtori, TtT, imetyskouluttaja

Meri Haahtela, kätilö, ensihoitaja, YAMK opisk., imetyskouluttaja, IBCLC

Salla Joutsen, terveydenhoitaja AMK, imetyskouluttaja

Jenni Rainio, kätilö YAMK, apulaisosastonhoitaja, IBCLC

Paula Paavola, kätilö, terveydenhoitaja YAMK, imetyskouluttaja

Katja Antila, terveydenhoitaja, TtM, imetyskouluttaja

Anitta Nykyri, kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Piritta Kuusela, kätilö, osteopaatti AMK, imetyskouluttaja

Karita Kaakinen, terveydenhoitaja, imetyskouluttaja

Suomen Kätilöliitto  -  Finlands Barnmorskeförbund ry

Päivi Oinonen, kätilö, TtM, puheenjohtaja

Suomen Terveydenhoitajaliitto ry

Kirsi Grym, terveydenhoitaja, TtM, puheenjohtaja

Imetyksen tuki ry
Niina Pöyhönen, kätilö, TtM, imetyskouluttaja

Tehyn Terveydenhoitajajaosto

Sanna Nyrhinen, terveydenhoitaja, puheenjohtaja 

LÄHTEET

Bruney TL, Scime NV, Madubueze A, Chaput KH. Systematic review of the evidence for resolution of common breastfeeding problems-Ankyloglossia (Tongue Tie). Acta Paediatr. 2022 May;111(5):940-947. doi: 10.1111/apa.16289. Epub 2022 Feb 21. PMID: 35150472.

Caloway C, Hersh CJ, Baars R, Sally S, Diercks G, Hartnick CJ. Association of Feeding Evaluation With Frenotomy Rates in Infants With Breastfeeding Difficulties. JAMA Otolaryngol Head Neck Surg. 2019 Sep 1;145(9):817-822. doi: 10.1001/jamaoto.2019.1696. PMID: 31294774; PMCID: PMC6624821.

Cordray H, Raol N, Mahendran GN, Tey CS, Nemeth J, Sutcliffe A, Ingram J, Sharp WG. Quantitative impact of frenotomy on breastfeeding: a systematic review and meta-analysis. Pediatr Res. 2024 Jan;95(1):34-42. doi: 10.1038/s41390-023-02784-y. Epub 2023 Aug 22. PMID: 37608056.

Cordray H, Mahendran GN, Tey CS, Nemeth J, Sutcliffe A, Ingram J, Raol N. Severity and prevalence of ankyloglossia-associated breastfeeding symptoms: A systematic review and meta-analysis. Acta Paediatr. 2023 Mar;112(3):347-357. doi: 10.1111/apa.16609. Epub 2022 Dec 9. PMID: 36437565.

Donati-Bourne J, Batool Z, Hendrickse C, Bowley D. Tongue-tie assessment and division: a time-critical intervention to optimise breastfeeding. J Neonatal Surg. 2015 Jan 10;4(1):3. PMID: 26023527; PMCID: PMC4420400.

Geddes DT, Sakalidis VS, Hepworth AR, McClellan HL, Kent JC, Lai CT, Hartmann PE. Tongue movement and intra-oral vacuum of term infants during breastfeeding and feeding from an experimental teat that released milk under vacuum only. Early Hum Dev. 2012 Jun;88(6):443-9. doi: 10.1016/j.earlhumdev.2011.10.012. Epub 2011 Nov 26. PMID: 22119233.

Genna CW, Saperstein Y, Siegel SA, Laine AF, Elad D. Quantitative imaging of tongue kinematics during infant feeding and adult swallowing reveals highly conserved patterns. Physiol Rep. 2021 Feb;9(3):e14685. doi: 10.14814/phy2.14685. PMID: 33547883; PMCID: PMC7866619.

Ghaheri BA, Cole M, Mace JC. Revision Lingual Frenotomy Improves Patient-Reported Breastfeeding Outcomes: A Prospective Cohort Study. J Hum Lact. 2018 Aug;34(3):566-574. doi: 10.1177/0890334418775624. Epub 2018 May 22. PMID: 29787680.

Hill RR & Pados BF. Gastrointestinal Symptom Improvement for Infants Following Tongue-Tie Correction. Clinical Pediatrics. 2023;62(2):136-142. doi:10.1177/00099228221117459

Illing S, Minnee M, Wheeler J, Illing L. The value of frenotomy for ankyloglossia from a parental perspective. N Z Med J. 2019 Aug 16;132(1500):70-81. PMID: 31415501.

Ito Y. Does frenotomy improve breast-feeding difficulties in infants with ankyloglossia? Pediatr Int. 2014 Aug;56(4):497-505. doi: 10.1111/ped.12429. PMID: 24978831.

McClellan HL, Hepworth AR, Garbin CP, Rowan MK, Deacon J, Hartmann PE, Geddes DT. Nipple pain during breastfeeding with or without visible trauma. J Hum Lact. 2012 Nov;28(4):511-21. doi: 10.1177/0890334412444464. Epub 2012 Jun 11. PMID: 22689707.

Mills N, Pransky SM, Geddes DT, Mirjalili SA. What is a tongue tie? Defining the anatomy of the in-situ lingual frenulum. Clin Anat. 2019 Sep;32(6):749-761. doi: 10.1002/ca.23343. Epub 2019 Feb 19. PMID: 30701608; PMCID: PMC6850428

Odom EC, Li R, Scanlon KS, Perrine CG, Grummer-Strawn L. Association of family and health care provider opinion on infant feeding with mother's breastfeeding decision. J Acad Nutr Diet. 2014 Aug;114(8):1203-7. doi: 10.1016/j.jand.2013.08.001. Epub 2013 Nov 5. PMID: 24200653; PMCID: PMC4443256.

O'Shea JE, Foster JP, O'Donnell CPF, Breathnach D, Jacobs SE, Todd DA, Davis PG. Frenotomy for tongue‐tie in newborn infants. Cochrane Database of Systematic Reviews 2017, Issue 3. Art. No.: CD011065. DOI: 10.1002/14651858.CD011065.pub2. Accessed 10 March 2024.

Srinivasan A, Al Khoury A, Puzhko S, Dobrich C, Stern M, Mitnick H, Goldfarb L. Frenotomy in Infants with Tongue-Tie and Breastfeeding Problems. J Hum Lact. 2019 Nov;35(4):706-712. doi: 10.1177/0890334418816973. Epub 2018 Dec 13. PMID: 30543756.

Tomara E, Dagla M, Antoniou E, Iatrakis G. Ankyloglossia as a Barrier to Breastfeeding: A Literature Review. Children (Basel). 2023 Dec 8;10(12):1902. doi: 10.3390/children10121902. PMID: 38136104; PMCID: PMC10741948.

Kannanotto: Imetyksen suojelua ei saa laiminlyödä poikkeusoloissakaan

15.4.2020

Imetyksen edistäminen tarvitsee kansallista koordinointia

Helsinki 10.1.2018

Suomesta puuttuu imetysohjauksen kansallisesta toteutumisesta ja kehittämisestä vastaava koordinaattori. Ilman kansallista koordinointia kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tehdään tällä hetkellä päällekkäistä kehittämistyötä, imetysohjauksen käytännöt vaihtelevat ja perheet ovat imetysohjauksen osalta eriarvoisessa asemassa.

Vauvamyönteisyyskouluttajat pääsi tänään luovuttamaan adressin kansallisen imetyskoordinaattorin saamiseksi Suomeen peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Mukana adressin luovutuksessa olivat Imetyksen Tuki Ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Kätilöliitto, Tehyn terveydenhoitajajaosto, Folkhälsan ja tietysti Vamy Ry.

Ministeri Saarikko otti asian lämpimästi vastaan ja lupasi perehtyä asiaan tarkemmin.

Ohessa PDF tiedote, jota voi jakaa